Applixuren blogit ja uutiset

"Viihtyvä väki on tehokkaampaa porukkaa"

14. marraskuuta 2019

Tietotyöläiset ovat työssään kovan paineen alla - IT:n ei pidä lisätä paineita! Tässä blogissa tarkastelemme toimivaa IT:tä. Miksi IT-välineen ja sen elinkaaren hallinnan sijasta pitäisi puhua ihmisestä? Miten se vaikuttaa koko organisaation toimintaan? Lisäksi kerromme Applixuren tarinan – mikä on toiminnassamme kaiken pohjalla.

Pitäisi tehdä käyttöjärjestelmäpäivitys, mutta missään ei ole tietoa, mitä koneita on, missä ne ovat ja varsinkaan, mitä ohjelmistoja niissä on asennettuna. Kunpa olisi järjestelmä, jossa kaikki tämä data olisi helposti saatavilla! Tämä ajatus johti aikanaan meidät perustamaan Applixuren. Perustajamme Harri Turtiainen ja Kalle Saunamäki olivat mukana Windows-migraatioissa, joissa päivitettävistä koneista ei ollut juuri pohjatietoja, ja migraatioprojekti oli sen myötä juuri niin hankala kuin odottaa sopii.

Applixure syntyi vastaamaan todellisiin arkipäivän tarpeisiin: halusimme kehittää ratkaisun, joka tuottaa oleellista dataa työasemista ja niissä käytettävistä sovelluksista, jotta IT:llä olisi jatkuvasti ajantasainen kuva: mitä laitteita ja sovelluksia on käytössä, miten niitä hyödynnetään ja mikä on niiden toimivuus loppukäyttäjille. Ja dataan pohjautuen syntyy ymmärrys, paljonko yrityksen toiminnassa on hukkaa näistä epäkohdista johtuen. 

Halusimme myöskin kehittää ratkaisusta mahdollisimman helposti käyttöönotettavan sekä ylläpidettävän, joka tarjoaa päätöksentekoon valmiin informaation helposti ja nopeasti. Kukaan ei pidä aikaa vievistä käyttöönottoprojekteista tai työkalusta, jota IT:n pitää itse ylläpitää.

”Viihtyvä väki on tehokkaampaa porukkaa”

Meillä Applixuressa on keskeinen motivaation lähde on, että käyttäjille – jotka muodostavat organisaation toiminnan – saadaan toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. IT-välineen sijaan on ymmärrettävä, että käyttäjille työasemat ja sovellukset ovat nimenomaan työ- ja tuottavuusvälineitä.

Tivi.fi - Markku Pervilä kirjoitti aiheesta erinomaisesti artikkelissaan 15.8.2019:
"Pankki pisti laitehankinnat uusiksi ja säästi 30 miljoonaa – säästöt eivät ole kuitenkaan suurin hyöty" . 

IT-analytiikan työvälineen valinta

31. lokakuuta 2019


Markkinoilla on lukuisia it-analytiikan työkaluja, joiden avulla on tarkoitus saada ymmärrystä työasemaympäristön tilasta. Analytiikan työvälineet auttavat tietohallintoa kukin hieman eri tavoin, ja ongelmaksi voikin muodostua oikean työvälineen valitseminen. Yleensä ennen hankintapäätöstä halutaankin aina varmistaa, että ratkaisu toimii toivotulla tavalla ja myös vastaa omiin tarpeisiin.

Datan kattavuus, datan laajuus, syvyys ja työvälineen helppokäyttöisyys ovat perusasioita, joita tulee ottaa huomioon it-analytiikan työvälinettä valittaessa. Onko työkalu alunperin suunniteltu it-analytiikkatyökaluksi vai onko se esim hallintatyökalu, johon on yritetty lisätä analytiikkaa.
On luonnollista huomioida itse ylläpidon prosessi: kuka tarvitsee dataa työssään, millaista tietoa tarvitaan sekä miten tieto jäsennellään tukemaan ylläpitotyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Ajantasaisen informaation on toimittava saumattomana osana organisaation arkipäivää kaikilla eri tasoilla, mukaan lukien johdon seuranta ja raportointi. 

Olennaista on suunnitella, miten siirrytään datasta toimeen eli miten analytiikkatieto muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ja kuinka toimintaa johdetaan.

Kolme tärkeintä pointtia valittaessa it-analytiikkaratkaisua:

  1. Tilannekuva haltuun
    Tilannekuva on johtamisen väline, sillä sen avulla nähdään nykytila ja tapahtunut kehitys. Se antaa mahdollisuuden mitata IT-palveluiden laatua. Onkin hyvin tärkeää, että työkalu kertoo selkein mittarein työasemaympäristön tilan ja sen muutoksen.

  2. Automaattisesti työtä priorisoiva raportointi
    It-ympäristön laadun mittaaminen ja sen pohjalta ylläpitotoimintaan siirtyminen toimii vain, jos analytiikkajärjestelmän tuottama data on valmiiksi jäsennelty ylläpidon prioriteettien mukaan. Näin päästään suoraan kiinni itse tekemiseen. Voidaan korjata niitä ongelmakohtia, jotka eniten korjausta vaativat. Toimivaan ei kosketa.

  3. Nouse tikettivirran yläpuolelle
    It-analytiikkajärjestelmän tarkoituksena on auttaa nousemaan toistuvien ongelmien korjaamisen sijaan niiden ennaltaehkäisemiseen. Keskittymään oikeasti parantamaan it-ympäristön laatua ja käyttäjäkokemusta. Päästään ratkomaan käyttäjien ongelmia proaktiivisesti, ennen kuin he olevat yhteydessä lähitukeen. Näin toimimalla ympäristön laatu paranee, työntekijöiden tuottavuus paranee, tikettien määrä laskee dramaattisesti ja näin saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.

Eri datalähteiden yhdistäminen ja automatisointi

It-ympäristöjen johtamisen disruptio – viimeinkin nähdään ympäristön laadun mittaamisen arvo.

17. lokakuuta 2019

It-ympäristöjen johtaminen on muuttumassa vauhdilla. Disruptio koskee erityisesti kahta aluetta: ylläpidon toimintamallia ja loppukäyttäjäkokemusta. Murroksessa kyse on siirtymästä laadun johtamiseen. Laadun johtamisessa keskeisessä osassa on data: miten tilannekuvaa käytetään toiminnan laadun mittaamiseen ja kuinka se huomioidaan ylläpidon sopimusrakenteessa.

It-ympäristöjen johtamisen disruptiolla tarkoitetaan siirtymää johtamisen painopisteessä. Fokus siirtyy it-ympäristön laadun ja systemaattisen kehittämisen mittaamiseen ja johtamiseen. 

Oletetaan, että organisaatio tekee kumppanin kanssa ylläpitosopimuksen, jossa laatu määritellään viiden tärkeimmän tekijän mukaan. Miten määritellä viisi tärkeintä tekijää? Mihin dataan pohjautuen ne määritellään? Jos organisaation nykytila ohitetaan tässä arviossa, niin tuleeko silloin valittua oikeasti tärkeimmät tekijät? Entäpä ne seuraavat 25 tärkeää tekijää?  Miten valvotaan ja seurataan?

Sopimusrakenne määrittelee prioriteetit yhteistyölle kumppanin kanssa, joten tähän asiaan olisi kiinnitettävä huomiota. Vastuuta ei voi ulkoistaa ja organisaatiolla tulisi olla käytössään päätöksenteon tukena puolueetonta, hyvälaatuista dataa omasta ympäristöstä ja sen tulevista tarpeista.

Fokus dataan
Johtamisen muutoksessa olennaista on, miten siirtymä laadun johtamiseen tehdään käytännössä. Millä tavoin incident managementista siirrytään jatkuvaan ylläpitoon? Ensimmäiseksi on oltava laadukas ja kattava tilannekuva työasemaympäristöstä, eli data. Määrittele laadun kannalta tärkeimmät arviointipisteet sopimukseen, sillä kumppanin toiminta pohjautuu vain sopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin ja rajauksiin. Tee myös selkeä ero siihen, mitkä ovat välitöntä toimintaa vaativia asioita (incident management) ja mitkä ovat jatkuvia toimenpiteitä vaativia (jatkuva ylläpito).

LEAN ajattelu mukaan it-palveluihin

3. lokakuuta 2019

LEAN- ja Agile -toimintatavat ovat vauhdilla yleistyneet tuotantoprosessien ja tuotekehityksen ulkopuolelle. It-työasemapalveluissa ketterät toimintatavat ja jatkuva kehittäminen ovat vasta tekemässä tuloaan. Ne edelläkävijäyritykset, jotka ovat siirtyneet niin sanotusta incident managementista proaktiiviseen, jatkuvan ylläpidon toimintamalliin, ovat saavuttaneet merkittäviä liiketoimintahyötyjä.

Laadun seuraaminen it-palveluissa on luonnollista. Tyypillisimpiä mittareita yrityksissä ovat lähitukeen tulevien tikettien määrä ja tyyppi sekä keskimääräiset tikettien aukioloajat. Lisäksi käyttäjille tehdään tyytyväisyyskyselyitä. Nämä mittarit antavat kyllä hyvää tietoa, mutta ovat varsin kapea otos kokonaisuudesta.

Fokus dataan

Kun yrityksessä on käytössä kattava tilannekuva työasemaympäristöstä, voidaan it-työasemapalveluiden toimintaa seurata ja mitata täysin eri tasolla.

Helposti käytettävissä oleva reaaliaikainen data kertoo kokonaiskuvan työasemaympäristön laadusta ja toimintaa voidaan kehittää aivan eri tasolla.

Data kertoo todellisen tilanteen. Sen pohjalta suunnitellaan kehitystä vaativat kohdat ja toteutetaan ne. Datasta voidaan myös todeta toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset.

Modernin jatkuvan kehittämisen toimintamallin omaksuneiden yritysten on käytännössä todettu saavuttaneen merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Konkreettisia toteutuneita esimerkkejä on lukuisia, esimerkiksi:

Pitäisikö olla huolissaan: 53% käyttäjistä ei kerro ongelmista it-lähituelle? Eli: Tehon irti saaminen datasta edellyttää rutiinien muuttamista

18. syyskuuta 2019

It-ylläpidossa omasta it-ympäristöstä kertovan datan merkitys kasvaa koko ajan. Liiketoimintapäättäjätkin ovat alkaneet vaatimaan it-ympäristön laadun ja esimerkiksi työasemapalveluiden laadun todentamista mittaamalla. Kuitenkin datasta on hyötyä vain, jos sen pohjalta toimitaan. Tarvitaan rutiinien muuttamista, jotta datasta saadaan teho irti.

Esimerkiksi ulkoistettuihin it-ympäristöihin erikoistuneen ICT Elmon palvelutiimi huomasi nopeasti, että omia toimintarutiineja piti hioa sopimaan tiedolla johdettuun it-ympäristöjen laadun kehittämiseen:

–Muuttuneen toimintatapamme myötä asiakastyytyväisyys on kasvanut merkittävästi ja asiakasympäristöjen tila kohentunut huomattavasti, sanoo palvelujohtaja Kari Koivisto.

It-ympäristön kehittäminen datan avulla

Elmolla tutkittiin vaihtoehtoja heidän ulkoistusasiakkaidensa it-ympäristön kehittämiseen. Haluttiin päästä kehittämään it-ympäristöjä kokonaisuutena ja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat eniten loppukäyttäjän it-ympäristön laatuun. Toisaalta haluttiin kehittää kykyä reagoida nopeasti nouseviin ongelmiin. Siirtyä reaktiivisesta toimintamallista proaktiiviseen.

1 – 5 / 8